seinämaalauksissa

Seinämaalaukset ovat maalauksia, jotka on maalattu suoraan seinäpinnalle tai katon sisäpinnalle. Ne voivat olla historiallisia, kuten kirkkojen ja julkisten tilojen sisätilojen fresco- tai secco-maalauksia, tai nykytaiteen suurikokoisia muraaleja, joissa taide on osa rakennusta ja tilan ilmaisua.

Tekniikat ja materiaalit vaihtelevat: märkäfresco (fresco) sidotaan tuoreeseen rappauteen, jolloin pigmentit sitoutuvat seinään kosteuden avulla; secco-maalauksia tehdään kuivalle rappaukselle. Myöhemmin käytettiin tempera- ja öljymaaleja sekä nykyisin usein myös akryylimaaleja. Perustana käytetään usein limepintaa tai kalkkilaastia, ja pigmentit sekä sideaineet valitaan tilan ja säilyvyyden mukaan.

Historia ja konteksti: Seinämaalauksia on tehty eri kulttuureissa antiikista nykypäivään. Eurooppalaisessa perinteessä ne liittyivät usein uskonnollisiin tiloihin ja hallinnollisiin rakennuksiin; keskiaikaiset, renessanssin ja barokin jaksot jättivät näkyviä sisätilamaalausperintöjä. Nykytaiteessa muraalit voivat toimia julkisen taiteen osana ja kaupungin maisemana.

Konservointi ja hoito ovat olennaisia, koska kosteus, lämpötilavaihtelut ja ilmansaaste voivat vaurioittaa maalauksia. Arviointi, ilmaston hallinta sekä tarpeen mukaan konservointi ja korjaus ovat keskeisiä toimenpiteitä. Kansainväliset standardit ja suositukset, joita ICOMOS ja IFLA julkaisevat, ohjaavat saneeraus- ja konservointiprosesseja.