segmentissäterminologiaa

Segmentissäterminologiaa käsittelee terminologian kokonaisuus, jota käytetään segmenttien kuvaamiseen eri tieteenaloilla. Segmentti viittaa yleisesti pienimpään osaan, osajoukkoon tai ryhmään, jota tarkastellaan erikseen. Käsite on polyseeminen ja sen merkitys muuttuu kontekstin mukaan.

Yleisesti segmentin keskeiset piirteet ovat rajat, koko ja rakenne. Segmentin rajat määritellään usein päätepisteiden tai muun rajan kautta, sen pituus mitataan etäisyytenä päätepisteiden välillä, ja sisäinen koostumus voidaan kuvata osajoukkojen tai ominaisuuksien avulla. Eri aloilla käytetään kuitenkin omia erityisiä määritelmiään.

Geometriassa segmentti on suora jana, jonka päätepisteet ovat tiedossa. Pituus lasketaan etäisyytenä päätepisteiden välillä, ja sen keskikohta sijaitsee päätepisteiden puolivälissä. Segmentin kanssa voidaan tarkastella myös suhdetta toisiin segmentteihin ja niiden yhteyksiä.

Fonetiikassa ja fonologiassa segmentti tarkoittaa äänteellistä yksikköä, usein fonemia, mutta käsite voi kattaa myös yksittäisiä äänteitä. Puheen segmentointi on prosessi, jossa puhe jaetaan erillisiin äänteisiin sanoissa ja lauseissa. Segmenttirakenteita analysoidaan äänteiden luokan, sijainnin ja kontrastin perusteella.

Markkinointi- ja liiketoimintatermeissä segmentti kuvaa asiakkaan ryhmää, jonka tarpeet, käyttäytyminen tai ostokäyttäytyminen ovat samanlaisia. Segmentointi voi perustua demografisiin tekijöihin (ikä, sukupuoli), maantieteelliseen sijaintiin, psykografisiin tekijöihin (arvot, elämäntapa) sekä käyttäytymiseen (ostohistoria, brändiuskollisuus). Kohderyhmä on usein se, mihin markkinointiviestintä suunnataan.

Termistö vaihtelee alakohtaisesti, ja konteksti määrittää, mitä segmentti tarkoittaa. Yleisellä tasolla segmentin käsitteet kuvaavat rakenteita tai ryhmiä, joita analysoidaan ja joihin sovelletaan erilaisia menetelmiä.