sappihappoja

Sappihapot ovat steroidihappoja, jotka muodostuvat maksassa kolesterolista ja erittyvät sappiin. Ne ovat amfipatisia molekyylejä, jotka auttavat rasvojen emulsioitumisessa ja lipaasien toiminnassa sekä rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisessä ohutsuolessa. Sappihapot ovat myös tärkeä osa sapen määrää ja niiden pito vaikuttaa ruuansulatuskanavan metaboliin ja mikrobivaihteluihin.

Primaariset sappihapot syntetisoidaan maksassa; yleisimmät ovat kolihappo ja chenodeoksikoolihappo. Näitä konjugoituvat glysiini tai tauriini muodostaen vesiliukoisia sappihappojen suoloja, jotka erittyvät sappeen ja osallistuvat ruoansulatukseen. Sappihapot kulkevat enterohepaattista kiertoa pitkin takaisin maksaan, ja noin 95 prosenttia kiertää uudelleen ympäri; loput erittyvät ulosteen mukana, ja maksa muodostaa jatkuvasti uutta poolia.

Bakteerien toiminta suolistossa muuttaa primaariset sappihapot sekundaarisiksi sappihapoiksi, kuten deoksikoolihapoksi ja litokoolihapoksi. Sekundaariset sappihapot vaikuttavat suoliston mikrobikantaan sekä reseptoreihin kuten FXR ja TGR5, mikä säätelee aineenvaihduntaa ja tulehdusreaktioita.

Kliinisesti sappihappoihin liittyy erilaisia tiloja, kuten sappikivet, kolestaasi ja sappihappojen imeytymishäiriöt. Liiallinen sappihappojen läsnäolo tai niiden epätasainen jakautuminen voi aiheuttaa oireita ja vaikuttaa suoliston toimintaan. Hoitona käytetään muun muassa ursodeoksikoolihappoa (UDCA) joissain kolestaation muodoissa sekä sappihappojen sitoutumista poistavia hoitomuotoja sappihappometabolian häiriöissä.