sanastollisina

Sanastollisina on suomen kielen kielitieteellinen termi, jota käytetään kuvaamaan sanoja tai sanojen ryhmiä siinä merkityksessä, että ne esitetään sanaston tasolla eli lexemeinä. Termi muodostuu adjektiivista sanastollinen ("lexical") ja monikollisen essiivin päätteestä -ina, joten sanastollisina on essiivin monikkomuotoinen muoto. Tämä viittaa siihen, että puhuttaessa sanoista tarkastellaan niitä itsenäisininä leksikaalisina yksikköinä, ei vain taivutettuina muotoina.

Käyttö ja tarkoitus: Sanastollisena käsittelyä käytetään kielitieteellisessä tutkimuksessa ja sanakirjoituksessa, kun halutaan korostaa sanojen leksikaalista luonnetta ja suhteita sanaston puitteissa. Erottamalla sanat sanaston yksiköinä taivutetuista muodoista voidaan analysoida merkityssuhteita, semanttista hierarkiaa ja sanastoverkostojen rakennetta.

Esimerkki: Tekstissä voidaan todeta, että sanat tarkastellaan sanastollisina yksikköinä. Tämä tarkoittaa, että huomio kiinnittyy sanojen perusmerkitykseen ja leksikaalisiin suhteisiin ennen taivutuskuvioita.

Rinnakkaisuudet ja rajoitteet: Termi on pääasiassa akateemista kieltä ja esiintyy lähinnä kielitieteellisessä kirjallisuudessa sekä sanastotutkimuksessa. Se voi vaatia lisäselvitystä kontekstin ymmärtämiseksi, koska se ei ole yleiskielessä arkipäiväinen ilmaus.