säteilee

Säteilee on suomen kielen verbin säteillä kolmannen persoonan yksikön preesens. Se tarkoittaa, että jokin säteilee, eli erittää tai lähettää säteitä – valoa, lämpöä tai muuta energiaa – tai laajentaa vaikutustaan ympäristöön. Sitä käytetään sekä konkreettisessa että kuvailevassa merkityksessä, esimerkiksi valon tai lämmön etenemisen kuvaamiseen sekä myönteisen ilmapiirin tai hengen säilyttämisen kehumiseen.

Sanalla on vahva etymologinen tausta: se liittyy sanaan säde, joka tarkoittaa säteittäistä valoa tai lähetettyä säteilyä. Säteilyn käsite puolestaan on sen oheisnimi, ja niistä sekä substantiivien että verbien muodot ovat kehittyneet. Yleisesti verbiä käytetään sekä fyysisessä että kielikuvallisessa merkityksessä.

Käyttöä tarkastellaan usein kahdessa kontekstissa. Fyysisessä merkityksessä kyse on todellisesta säteilystä, kuten valon tai energian vapautumisesta lähteestä: "Aurinko säteilee kirkkaasti." Figuratívisesti se voi viitata ihmisen tai paikan vetovoimaan tai tunnelmaan, jolloin puhuttavasta “säteilee” jotain hyvää, kuten lämpöä tai luottamusta: "Hymy säteilee ystävällisyyttä" tai "Huone täyttyy valosta ja rauhasta, joka säteilee ihmisistä."

Säde, säteily ja säteilyttää kuuluvat samaan sanaperheeseen ja tiivistävät säteilemisen sekä lähde-että vaikutuspuolen käsitykset.