säteenjäljityksestä

Säteenjäljitys, tunnettu myös nimellä ray tracing, on tietokonegrafiikan tekniikka, jota käytetään fotorealististen kuvien luomiseen. Se simuloi valon käyttäytymistä todellisessa maailmassa matkimalla yksittäisten valonsäteiden kulkua kamerasta takaisin valonlähteisiin tai heijastaviin pintoihin. Jokaisesta kuvapisteestä lähetetään säde, ja sen matkalla tapahtuvat heijastukset, taittumiset ja varjostukset lasketaan tarkasti.

Tämä prosessi tekee säteenjäljityksestä erittäin laskennallisesti vaativan, mutta se tuottaa erittäin realistisia tuloksia, joissa näkyvät hienostuneet valaistusefektit, kuten pehmeät varjot, realistiset heijastukset ja läpinäkyvien materiaalien läpi kulkeva valo. Toisin kuin perinteiset rasterointitekniikat, jotka lähestyvät valaistusta approksimaatioiden avulla, säteenjäljitys pyrkii suoraan mallintamaan fysiikan lakeja.

Säteenjäljitystä käytetään laajalti elokuvatuotannossa visuaalisten efektien luomiseen, pelikehityksessä pelimaailmojen realistisuuden parantamiseen sekä arkkitehtonisessa visualisoinnissa ja tuotesuunnittelussa. Nykyaikaiset grafiikkaprosessorit (GPU) sisältävät erikoistuneita ytimiä, jotka nopeuttavat säteenjäljityksen laskentaa, mikä mahdollistaa sen käytön reaaliaikaisissa sovelluksissa, kuten peleissä.