säilyvyys

Säilyvyys tarkoittaa ajanjaksoa, jonka aikana tuote säilyttää alkuperäisen laadun ja sille asetetut turvallisuusvaatimukset, kun se säilytetään asianmukaisissa olosuhteissa. Käytännön merkitykset vaihtelevat tuotteesta riippuen, kuten elintarvikkeista, lääkkeistä ja kemikaaleista.

Elintarvikkeissa säilyvyysaika jaetaan usein merkintöihin kuten parasta ennen ja käytä viimeistään. Parasta ennen -merkintä viittaa siihen, että tuote voi menettää laatuaan mutta ei välttämättä ole vielä vaarallinen syötäväksi; käytä viimeistään -merkintä puolestaan liittyy turvallisuuteen ja tehoon. Olosuhteilla, kuten lämpötilalla, valolla, kosteudella ja ilmanvaihdolla sekä pakkauksella, on keskeinen vaikutus säilyvyyteen. Oikea säilytys hidastaa pilaantumista sekä kemiallisia ja mikrobiologisia muutoksia.

Lääkkeillä ja joillain kemikaaleilla säilyvyys määritellään usein viimeisen käyttöpäivämäärän perusteella. Yli kyseisen päivämäärän teho tai turvallisuus ei enää taata. Lääkkeiden osalta säilytysväli riippuu aktiivisten aineiden stabiilisuudesta sekä valmisteen pakkauksesta ja säilytysolosuhteista.

Säilyvyysanalyysit ja -testaukset tukevat arvojen määrittämistä sekä teollisesti että kotitalouksissa. Pakkaus, valmistusmenetelmät ja varastointiolosuhteet vaikuttavat sekä mahdollisiin laajennettuihin säilyvyysaikoihin. Sääntely ja merkintäkäytännöt eroavat maittain, mutta yleisesti EU- ja kansalliset säännökset ohjaavat etikettien sisältöä sekä oikeaa tulkintaa parasta ennen- ja käytä viimeistään -merkintöihin.