ryhmällisyyden

Ryhmällisyys (genetiivissä ryhmällisyyden) viittaa ilmiöön, jossa toiminta, identiteetti tai rakenne muodostuu ja jäsentyy ryhmämuotoisesti. Termiä käytetään kuvaamaan ryhmään kuulumisen laatua, ryhmäytymistä, ryhmädynamiikkaa sekä kollektiivisia toimintatapoja yhteiskunnallisissa, organisatorisissa ja sosiaalisissa yhteyksissä.

Sosiologiassa ja sosiaalipsykologiassa ryhmällisyyden tarkastelu sisältää ryhmäidentiteetin, ryhmäsolidaarisuuden, normien ja roolien muodostumisen. Organisaatiotutkimuksessa käsite liittyy tiimityöhön, päätöksentekoon ja organisaatiokulttuuriin; koulutuksessa ja yhteisöissä se näkyy ryhmäoppimisena ja kansalaistoimintana. Ryhmällisyys voi edistää yhteistyötä, resurssien jakamista ja sosiaalista tukea, mutta se voi myös johtaa ryhmäajatteluun, ulkopuolisuuden tunteisiin tai konfliktien polarisoitumiseen.

Ilmiötä mitataan kvalitatiivisesti havainnoimalla ja haastatteluin sekä kvantitatiivisesti esimerkiksi ryhmäkoheesiota ja sosiaalista pääomaa arvioivilla mittareilla ja verkostoanalyysillä. Tutkimuksessa huomioidaan myös valtasuhteet, yksilön autonomia ja kulttuuriset erot kollektiivisuuden arvostuksessa.

Ryhmäytymistä ja ryhmällisyyden ilmenemistä selitetään suhteessa käsitteisiin kuten yhteisöllisyys, kollektiivisuus, ryhmäkäyttäytyminen ja sosiaalinen identiteetti. Käsite on käyttökelpoinen monilla aloilla, joissa tarkastellaan ihmisten yhteistoimintaa ja järjestäytymistä.