runkomateriaalin

Runkomateriaalin on se materiaali, jota käytetään tuotteen kehyksen tai rungon muodostamiseen. Se kantaa pääkuorman, välittää voimia ja määrittää rakenteen jäykkyyden sekä muodon. Runkomateriaaleja käytetään monilla aloilla, kuten rakentamisessa, huonekaluvalmistuksessa, ajoneuvo- ja konepajateollisuudessa sekä urheiluvälineissä.

Yleisimmät runkomateriaalit ovat puu, teräs, alumiini, muovit ja näistä sekä kuituvahvistetuista komposiiteista koostuvat ratkaisut. Valinta riippuu kuormitusolosuhteista, ympäristötekijöistä, massasta, kestävyydestä, yhteensopivuudesta liitosten kanssa sekä kustannuksista. Puu on kevyt ja työstettävä, mutta vaatii kosteussuojaa. Teräs tarjoaa korkean lujuuden ja kestävyyden, mutta voi vaatia suojapinnoitteita. Alumiini on kevyt ja hyvä korroosionkestävyys, mutta kustannuksiltaan korkeampi. Komposiitit, kuten hiilikuitu- ja lasikuituvahvistetut muovit, tarjoavat erinomaisen jäykkyyden kevyessä painossa, mutta valmistus- ja kierrätysvaatimukset voivat olla monimutkaisempia.

Valintaan vaikuttavat sekä suunnittelulliset että tuotannolliset näkökulmat: yhteensopivuus liitosten kanssa (hitsaus, ruostumattomat kiinnittimet, liima), valmistusmenetelmät (levy-, palkki-, moniulotteiset rakenteet) sekä ympäristöriskit kuten kosteus, lämpötilavaihtelut ja kuluminen. Runkomateriaaleja testataan lujuus-, jäykkä- ja väsymiskestävyystestein, ja käytössä sovelletaan aiheeseen liittyviä standardeja ja ohjeita. Suomessa ja kansainvälisesti runkomateriaalien valinta painottaa sekä suorituskykyä että kierrätettävyyttä.