rinnastuvat

Rinnastuvat on suomalaisen kieliopillisen termin, jolla viitataan rakenteisiin, joissa elementit ovat syntaktisesti samanarvoisia ja ne yhdistyvät toisiinsa rinnastamisen kautta. Termiä käytetään kuvaamaan tilaa, jossa sanoja, lausekkeita tai lauseita muodostuu rinnastettuun, samaan funktioon kuuluvaan kokonaisuuteen. Rinnastuminen on yleinen ilmiö sekä arkikivelessä että kielitieteessä, ja sitä tarkastellaan sekä sanatasolla että lauseenlaatujen tasolla.

Rinnastuminen voi koskea erilaisia syntaktisia luokkia: substantiiveja, adjektiiveja, verbejä tai lauseita. Olennaisinta on, että rinnastettujen rakenteiden jäsenet ovat yhtä laajaa kategoriaa ja niillä on samanlaista rakennetta eða muotoa. Yleensä rinnastaminen tapahtuu konjunktioiden, kuten ja tai tai, sekä pilkkujen avulla listoja muodostettaessa. Toistuvissa tai luettelimaisissa rakenteissa rinnastuvuus ilmenee siinä, että kaikki jäseniä seuraavat samaa sananvariaa tai taivutusta.

Esimerkkejä rinnastuvista rakenteista:

- Hän on nopea, tarkka ja luotettava. Tässä kolme adjektiivia ovat rinnastuvia ja jakavat saman ominaisuustaipumisen.

- Hän kirjoitti kirjaa, maalasi taulun ja sävelsi kappaleen. Verbit muodostavat rinnastuvan sarjan menneessä aikamuodossa.

Rinnastuvuus eroaa alistuvuudesta, jossa rakenteet eivät ole samanarvoisia, vaan toinen osa riippuu tai laajentaa toista. Kielitieteessä rinnastuneita rakenteita analysoidaan usein korostamaan rytmistä ja semanttista tasapainoa sekä kielellistä tyylillistä vaikutusta. Se liittyy laajemmin koordinaatioon ja luetteloiden muodostamiseen sekä tekstin retoriseen vaikutukseen.