ribaviriinistä

Ribaviriini on synteettinen nukleosidianalogi, jota käytetään laajakirjoisena antiviraalisena lääkkeenä. Se on tehokas monia RNA- ja DNA-viruksia vastaan. Ribaviriinin tarkka vaikutusmekanismi on monimutkainen ja todennäköisesti useita eri reittejä hyödyntävä. Sillä uskotaan olevan vaikutusta viruksen geneettisen materiaalin synteesiin, sen metaboliaan ja viruksen RNA:n "korkkiutumiseen", joka on välttämätöntä viruksen lisääntymiselle.

Lääkettä käytetään pääasiassa yhdistelmähoitona muiden antiviraalisten lääkkeiden kanssa. Yksi merkittävimmistä käyttöaiheista on kroonisen hepatiitti C:n hoito yhdistettynä interferoniin tai suoraan vaikuttaviin antiviraalisiin lääkkeisiin. Lisäksi ribaviriiniä on käytetty hoitamaan hengitystie-eritysympaali-viruksen (RSV) aiheuttamaa vaikeaa keuhkokuumetta vastasyntyneillä ja imeväisillä. Sitä on tutkittu ja käytetty myös muiden virusinfektioiden, kuten hemorrhagic fevers (esim. Lassa-kuume), hoitoon.

Ribaviriinin annostelu ja antotapa riippuvat hoidettavasta tilasta ja potilaan painosta, ja se annetaan yleensä suun kautta tablettina tai oraalisuspensiona. Lääke imeytyy hyvin ruoansulatuskanavasta. Sen puoliintumisaika on pitkä, mikä mahdollistaa annostelun kerran tai kahdesti päivässä.

Ribaviriinin käyttöön liittyy useita mahdollisia haittavaikutuksia, joista yleisimpiä ovat anemia (erityisesti hemolyyttinen anemia), väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja ihottuma. Koska ribaviriini on teratogeeninen, eli se voi aiheuttaa sikiövaurioita, se on ehdottomasti kielletty raskaana olevilla naisilla ja sitä tulee välttää myös miehillä ja naisilla, jotka suunnittelevat raskautta. Raskauden ehkäisyä suositellaan voimakkaasti sekä miehille että naisille ribaviriinihoidon aikana ja sen jälkeen tietyn ajan.