relaatiotietokanta

Relaatiotietokanta on tietokanta, jossa tiedot tallennetaan taulukkoina, ja taulukot voivat liittyä toisiinsa suhteiden avulla. Jokainen taulukko kuvaa tietyn entiön, rivit vastaavat tietueita ja sarakkeet attribuutteja. Relaatiotietokannassa tiedot yhdistetään näiden suhteiden avulla, yleisin tapa on käyttää avaimia. Pääavain (primary key) yksilöi rivin, vierasavain (foreign key) viittaa toiseen taulukkoon ja mahdollistaa viittaussuhteet.

Tietomalli perustuu relationaaliseen paradigmaan, jossa normalisointi jakaa tiedot useampaan taulukkoon minimoidakseen toistoa ja ylläpitääkseen tietojen eheyyden. Yleisiä normalisointivaatimuksia ovat 1NF, 2NF, 3NF ja BCNF. Tiedot tauluissa voidaan yhdistää liittymillä (join), ja kyselyihin käytetään SQL-kieltä, joka on yleisin standardikieli.

Relaatiotietokannat tukevat ACID-ominaisuuksia: Atomicity, Consistency, Isolation ja Durability, jotka varmistavat luotettavan transaktioiden käsittelyn. Tallennettu data on pysyvää ja transaktiot ovat erillisiä ja atomisia.

Historian osalta relationaalinen malli esiteltiin 1970-luvulla Coddin mukaan, ja sen standardointi sekä kaupallinen tuki yleistyivät 1980–1990-luvuilla. Relational DBMS -järjestelmät kuten PostgreSQL, MySQL, Oracle, Microsoft SQL Server ja SQLite ovat suosittuja.

Relaatiotietokannat soveltuvat hyvin liiketoimintaprosessien transaktiotiedon tallentamiseen ja monimutkaisten kyselyjen suorittamiseen, kun tarvitaan vahva tietojen eheys. Haasteina voivat olla skaalautuvuus suurissa hajautetuissa ympäristöissä ja strukturoimattoman datan käsittely; näihin ratkaisuja etsitaan usein hybridi- tai NoSQL-käyttöympäristöissä tai kehittyneillä RDBMS-ominaisuuksilla.