rekikuljetuksissa

Rekikuljetuksissa tarkoittaa talvisessa ympäristössä rekien avulla tapahtuvaa tavaroiden ja ihmisten kuljetusta. Suomessa termi viittaa sekä perinteisiin maaseudun käytäntöihin että moderniin talviolosuhteissa tapahtuvaan liikenteeseen, jossa lumiset tiet voivat olla epäkäytännöllisiä tai suljettuja.

Historia

Rekikuljetukset ovat olleet keskeinen osa arkea Lapissa ja Pohjois-Suomen alueilla jo vuosisatojen ajan. Ennen kehittyneempiä tiestöjä postin, kaupan ja ihmisten liikkumisen mahdollisti rekien vetäminen hevosten, koirien tai porojen valjakoilla. Kuormat olivat usein kevyitä ja matkat suunniteltiin talviolosuhteisiin sopiviksi.

Tekniikka ja käytäntö

Reki on kuljetusväline, jota vedetään valjakolla erityyppisillä eläimillä. Keskeisiä varusteita ovat valjaat ja riimut sekä kuormaus- tai matkustusastiat. Reitit ja aikataulut suunnitellaan huomioiden lumi, jää ja näkyvyys, ja turvallisuus sekä kuorman vakaus ovat tärkeitä näkökohtia.

Nykykäyttö

Nykyään rekikuljetuksia esiintyy lähinnä syrjäisillä alueilla, missä moottoritieverkko on vähäinen, sekä talviturismissa, kuten rekiajeluiden muodossa. Niitä käytetään myös käytännön tarkoituksiin joidenkin palveluiden, kuten postin tai metsätalouden kuljetusten, tukena. Rekikuljetukset nähtävä sekä käytännön tarpeena että kulttuuriperintönä, joka heijastaa talvikauden elämää pohjoisilla alueilla.