regressiivisyys

Regressiivisyys tarkoittaa tilannetta, jossa vero- tai maksujärjestelmän taakka kohdistuu suhteellisesti suuremmin pienituloisiin kuin suurempituloisiin. Käytännössä se tarkoittaa, että keskimääräinen veroaste laskee tulojen kasvaessa, ja pienituloiset kantavat suuremman osuuden kulutuksestaan ja julkisista maksuistaan suhteessa tulotasoon. Regressiivisyyden vastakohta on progressiivisuus, jossa veroaste tai maksujen osuus kasvaa tuloja kohden.

Tyypillisiä esimerkkejä regressiveistä järjestelmistä ovat kulutusverot, kuten arvonlisävero, jotka rasittavat pienituloisia suhteessa suurempituloisiin. Toisaalta tulonsiirrot ja progressiiviset tuloveroasteet voivat kompensoida tätä vaikutusta; kokonaisvaikutus voi olla progressiivinen tai tasainen, kun otetaan huomioon transfers ja sosiaaliturva.

Regressiivisyyden mittaaminen voidaan tehdä tarkastelemalla verojen ja maksujen kokonaisvaikutusta eri tuloluokissa sekä vertaamalla keskimääräistä veroastetta tulotasoihin. Käytössä on myös indeksejä, kuten progressiivisuuden mittareita, esimerkiksi Kakwani-indeksi, jonka suuremmat arvot viittaavat progressiivisuuteen ja negatiiviset regressiveisuuteen.

Käytännössä regressiveys voi lisätä tuloeroja ja vaikuttaa kulutukseen sekä taloudelliseen vakauteen. Hallitukset voivat pyrkiä lieventämään regressivejä vaikutuksia käyttämällä kohdennettuja tukia, verotuksen kevennyksiä välttämättömien hyödykkeiden osalta sekä tulonsiirtoja ja perhe- tai vähennyksiä.

Suomessa arvonlisävero on yleisesti pidetty regressiveisena, mutta kokonaisjärjestelmän vaikutus riippuu sosiaaliturvan ja tulonsiirtojen rakenteesta.