reagointikyvyttömyys

Reagointikyvyttömyys, suomeksi myös reaktiokyvyttömyys, tarkoittaa kyvyttömyyttä tai merkittävää vaikeutta reagoida asianmukaisesti ulkoisiin tai sisäisiin ärsykkeisiin. Tämä tila voi ilmetä monin eri tavoin ja liittyä erilaisiin syihin.

Fysiologisella tasolla reagointikyvyttömyys voi johtua esimerkiksi hermoston toiminnan häiriöistä, kuten vakavista neurologisista sairauksista tai vammoista, jotka heikentävät aivojen tai muiden hermoston osien kykyä käsitellä ja välittää tietoa. Myös aineenvaihdunnan häiriöt tai vakavat sairaudet voivat johtaa yleiseen fyysiseen tai henkiseen heikentymiseen, mikä heijastuu reaktioihin.

Psykologisella puolella reagointikyvyttömyys voi liittyä traumaattisiin kokemuksiin, mielenterveysongelmiin kuten masennukseen tai dissosiatiivisiin tiloihin. Äärimmäisessä stressissä tai pelossa ihminen voi myös kokea niin kutsutun "pysähtymisreaktion", joka on eräänlainen tilapäinen reagointikyvyttömyys.

Tunnistaminen ja hoito riippuvat taustalla olevasta syystä. Vakavissa tapauksissa, jotka liittyvät esimerkiksi aivovaurioihin, hoito voi olla pitkäjänteistä kuntoutusta. Psykologisten syiden kohdalla terapia ja tukitoimet ovat keskeisiä. Reagointikyvyttömyyden kokeminen voi olla hämmentävää ja pelottavaa, ja sen syiden selvittäminen terveydenhuollon ammattilaisen avulla on tärkeää asianmukaisen avun saamiseksi.