reaaliaikaiskäyttöjärjestelmistä

Reaaliaikaiskäyttöjärjestelmät, lyhenteeltään RTOS (Real-Time Operating System), ovat käyttöjärjestelmiä, jotka on suunniteltu käsittelemään dataa ja tapahtumia tietyn aikarajan puitteissa. Niiden päätehtävä on taata ennustettava ja johdonmukainen vasteaika ulkoisiin tapahtumiin. Toisin kuin yleiskäyttöiset käyttöjärjestelmät, jotka pyrkivät optimoimaan suorituskykyä yleisesti, reaaliaikaisjärjestelmät priorisoivat tehtävien suorittamista aikakriittisyydellään.

RTOS-järjestelmät jaetaan usein kovan ja pehmeän reaaliaikaisuuden luokkiin. Kovan reaaliaikaisuuden järjestelmät, kuten ne, joita käytetään ilmailussa tai teollisuusautomaatiossa, vaativat ehdotonta ja ennustettavaa aikataulutusta, jossa tehtävän suorittaminen myöhässä voi johtaa vakaviin seurauksiin. Pehmeän reaaliaikaisuuden järjestelmät, joita voi esiintyä esimerkiksi multimediasovelluksissa, sallivat satunnaisia aikataulutuspoikkeamia, jotka eivät kuitenkaan merkittävästi heikennä loppukäyttäjän kokemusta.

Reaaliaikaiskäyttöjärjestelmien keskeisiä ominaisuuksia ovat ennustettava tehtävien suunnittelu, nopea kontekstin vaihto tehtävien välillä ja vähäinen viive. Ne soveltuvat erinomaisesti sulautettuihin järjestelmiin, kuten robotiikkaan, lääketieteellisiin laitteisiin, autoihin ja teollisuuden ohjausjärjestelmiin, joissa reaaliaikainen reagointi on elintärkeää. Monet RTOS-järjestelmät ovat pienikokoisia ja resurssitehokkaita, mikä tekee niistä sopivia laitteisiin, joilla on rajalliset laskentatehot. Esimerkkejä tunnetuista RTOS-järjestelmistä ovat FreeRTOS, VxWorks ja RTLinux.