rautahappiyhdisteet

Rautahappiyhdisteet ovat rautaa ja happea sisältäviä kemiallisia yhdisteitä. Yleisimmät muodot ovat ferrioksidit: FeO, Fe2O3 ja Fe3O4. Näillä yhdisteillä on sekä luonnonvaraisia että teollisia merkityksiä, ja ne voivat muodostua erilaisissa olosuhteissa hapen kanssa tapahtuvan reaktion seurauksena.

Rakenne ja ominaisuudet: FeO (raudhappi) sisältää rautaa pääasiassa Fe2+-tilassa ja on herkkä hapen vaikutukselle; Fe2O3 (hematite) koostuu Fe3+-ioneista ja hapesta ja on usein punertavan tai ruskean värinen; Fe3O4 (magnetiitti) on käänteinen spinel, jossa raudan sekä Fe2+ että Fe3+ -ionit ovat läsnä, ja se on voimakkaasti magnetisoitu. Näillä yhdisteillä on erilaiset magnettiset, värilliset ja kemialliset ominaisuudet, jotka vaikuttavat niiden käyttökohteisiin.

Luontainen esiintyminen: merkittäviä mineraaleja ovat hematite (Fe2O3), magnetite (Fe3O4), goethite ja limoniitti. Ne muodostuvat sekä syvällä maan kuoressa että sedimentaarisissa ympäristöissä hapen ja raudan vuorovaikutuksessa. Syntetisoituna ne valmistetaan hallituilla hapenkululla ja prosesseilla teollisissa olosuhteissa.

Käyttökohteet: rautahappiyhdisteita käytetään laajalti pigmentteinä (esimerkiksi hematite-pigmentit), magnetoituvina aineina ja ferrite-magneettisina materiaaleina elektroniikassa, katalyyttien tukina sekä suodatin- ja erottamisteknologioissa. Ne ovat myös välttämättömiä rakennus- ja lasipalveluissa sekä eri kemiallisissa prosesseissa.

Turvallisuus: pölyäkään ei tulisi hengittää pitkiä aikoja, sillä hienojakoiset rautahappiyhdisteet voivat ärsyttää hengitysteitä. Ympäristö- ja terveysriskit riippuvat muodosta, määristä sekäaltistuksen kestosta.