rasvapaloissa

Rasvapalloissa ovat soluissa esiintyviä organelleja, jotka varastoivat neutraaleja lipidejä. Ne ovat yleisiä monissa soluissa, ja suurimmat määrät löytyvät adiposyyteistä. Rasvapallon sisus koostuu pääasiassa triglycerideistä ja kolesteroliesteristä, ja niiden ympärillä on fosfolipidikerros sekä proteiinipäällyste, johon kuuluvat muun muassa perilipiiniproteiinit.

Rasvapallot syntyvät endoplasmisesta retikulumista (ER) ja ne voivat kasvaa lipidejä lisätessä. Pintaan kiinnittyneitä proteiineja ympäröi monolayer-tyyppinen fosfolipidikerros. Ne ovat dynaamisia rakenteita, jotka voivat liukua soluliman sisällä ja tehdä vuorovaikutuksia muiden organellien kanssa, kuten mitokondrioiden ja peroksisosomien kanssa. Rasvapallojen määrä ja koko muovaantuvat solun tilan ja energiantarpeen mukaan.

Toiminta: Rasvapallot toimivat ensisijaisesti energianvarastona. Kun energiaa tarvitaan, triglyseridit hydrolysoidaan lipolyysillä ja vapautuvat vapaiksi rasvahapoiksi sekä glyseroliksi. Tämä prosessi on tarkasti säädelty ja siihen osallistuvat entsyymit kuten ATGL, HSL ja MGL. PLIN-proteiinien fosforylaatio säätelee lipolyysiä; proteiinit auttavat lipideleiden siellä pysymisessä ja vapauttamisessa tarpeen mukaan.

Kliininen merkitys: Rasvapallojen säätelyvirheet liittyvät moniin sairauksiin, kuten liikalihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen ja rasvamaksa-tiloihin. Tutkimus rasvapallojen proteiineista ja niiden vuorovaikutuksista muiden soluelinten kanssa on aktiivista ja pyrkii kehittämään uusia hoitomuotoja aineenvaihdunnan häiriöihin.