rasitusvammoista

Rasitusvammat ovat vammoja, jotka kehittyvät toistuvasta rasituksesta tai kuormituksesta kehon kudoksiin, kuten lihaksiin, jänteisiin, nivelsiteisiin ja luihin. Ne eivät yleensä johdu yhdestä akuutista tapauksesta, vaan ajan myötä kertyneestä vauriosta. Rasitusvammat ovat yleisiä urheilijoilla, mutta niitä voi esiintyä myös muilla, jotka tekevät toistuvia liikkeitä työssään tai vapaa-ajallaan.

Yleisimpiä rasitusvammoja ovat esimerkiksi jännetulehdukset, luukalvon tulehdukset (penikkatauti) ja rasitusmurtumat. Oireet vaihtelevat, mutta usein niihin kuuluu kipu, turvotus, arkuus ja liikkuvuuden rajoittuminen vamma-alueella. Kipu voi pahentua rasituksessa ja helpottaa levossa.

Riskitekijöitä rasitusvammoille ovat muun muassa liian nopea harjoitusmäärän tai -tehon lisääminen, riittämätön palautuminen, virheellinen tekniikka, lihaskireydet ja -epätasapaino sekä sopimattomat varusteet. Myös fyysinen väsymys ja huono ravinto voivat altistaa rasitusvammoille.

Rasitusvamman hoito perustuu yleensä lepoon ja kivunlievitykseen. Tärkeää on välttää kipua aiheuttavaa rasitusta ja antaa vaurioituneille kudoksille aikaa parantua. Tarvittaessa voidaan käyttää kylmähoitoa, kompressiota ja kohoasentoa (RICE-periaate). Pitkittyneissä tai vakavissa tapauksissa on syytä hakeutua lääkärin tai fysioterapeutin arvioon diagnoosin varmistamiseksi ja asianmukaisen kuntoutusohjelman saamiseksi. Ennaltaehkäisyyn kuuluvat asteittainen harjoittelun lisääminen, riittävä lihaskunto ja liikkuvuus, oikea tekniikka sekä kehon kuuntelu ja riittävä palautuminen.