raportointikynnysten

Raportointikynnysten käsite viittaa niihin minimitasoihin tai kriteereihin, joiden täyttyessä tieto on raportoitava viranomaisille, tilastointiin tarkoitetuisiin rekistereihin tai muille virallisille tahoille. Kynnysten tarkoituksena on tasapainottaa hallinnollinen kuorma ja julkisen tiedon tarve sekä tukea riskien arviointia ja läpinäkyvyyttä.

Käyttökohteet ja soveltaminen vaihtelevat toimialan ja lainsäädännön mukaan. Esimerkiksi rahanpesun estäminen ja finanssivalvonta käyttävät omia kynnystään tapahtumien ja transaktioiden raportoinnissa. Verotus, tilinpäätös- ja muu taloudellinen raportointi määrittelee kynnystasoja, joiden perusteella tieto kerätään ja esitetään. Tilastointi ja julkinen tiedonkeruu voivat puolestaan soveltaa de minimis -periaatteita, jolloin pienemmät erät kootaan yhteen suuremman tilaston muodostamiseksi.

Kynnysten määrittäminen ja hallinta perustuu lainsäädäntöön sekä viranomaisten ohjeisiin. Yleisesti käytössä on riskiperusteinen lähestymistapa, jossa kynnYksiä säädetään yrityksen koko, toimiala, liiketoiminnan luonne ja mahdolliset riskit huomioiden. Kynnysten muutokset voivat edellyttää järjestelmiin päivityksiä, koulutusta ja uusien raportointimuotojen käyttöönottoa. Samalla tarkastellaan, missä määrin kynnysten mukaan kerätty tieto antaa tarvitun kuvan epäilyistä tai tarpeellisesta julkisuudesta ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Raportointikynnysten kokonaisuus muodostaa sääntelyn ja toimintatapojen kehyksen, jossa kustannustehokas tiedonkeruu tukee valvontaa, tilastointia ja päätöksentekoa.