rajoittuneisuuteen
Rajoittuneisuus on suomen kielen termi, joka kuvaa tilaa tai laatua, jossa jokin on rajoitettu tai supistettu. Se voi kohdistua fyysisiin resursseihin, taloudellisiin mahdollisuuksiin, teknisiin järjestelmiin, kognitiivisiin kykyihin tai sosiaalisiin ja organisatorisiin rakenteisiin sekä yksilön toimintaan. Rajoittuneisuudesta puhutaan sekä konkreettisina rajoitteina että abstrakteina käsitteinä, joita käytetään esimerkiksi analysoitaessa esteitä, päätöksentekoprosesseja ja palveluiden saatavuutta.
Etymologisesti sana muodostuu verbin rajoittaa pohjalta sekä -isuus-päätteestä; illatiivin muoto rajoittuneisuuteen viittaa sanan "rajoittuneisuus" tilan suuntaan,
Käyttöalueet: yhteiskunta-, lainsäädäntö-, teknologia- ja terveydenhuoltoalalla rajoittuneisuus ilmenee esimerkiksi pääsyn rajoituksina, budjettirajoitteina, vanhentuneina tai rajoitetusti toimivina
Suomessa rajoittuneisuus liittyy usein käsitteisiin rajoitus, rajoittaminen ja rajoittavuus. Vastakohdat ovat vapaus, autonomia ja mahdollisuus.