rahoitusstandardit

Rahoitusstandardit ovat sääntö- ja ohjeistokokonaisuus, joka määrittelee, miten taloudellista tietoa laaditaan, esitetään ja tarkastetaan sekä miten rahoitustoimintaa säädellään. Niiden tavoitteena on parantaa vertailtavuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä tukea päätöksentekoa markkinoilla.

Keskeisiä osa-alueita ovat kirjanpito- ja tilinpäätösstandardit, tilintarkastus- ja varmistusmenettelyt sekä riskin- ja vakavaraisuuden hallintastandardit. Kansainvälisesti tunnetuimpia tilinpäätösstandardeja ovat IFRS (International Financial Reporting Standards), joita EU:ssa useimmat listatut yhtiöt noudattavat. Kansalliset kirjanpitostandardit voivat täydentää tai vaihtoehtoisesti korvata IFRS:n niissä tapauksissa, joissa soveltaminen on mahdollista. Tilinpäätös- ja taloudellisen tiedon laadinnassa noudatetaan myös tilintarkastusstandardeja ja varmistusmenettelyjä.

Tilinpäätösarvostusten ja mittausten osalta keskeisiä ovat IFRS 13 -käyvän arvon mittaaminen sekä liitetiedot, arvon alenemisien ja palautumisen arviointi sekä muut selkeyttävät standardit. Rahoitusalan sääntelyssä prudential- ja vakavaraisuusstandardit ohjaavat pankkien ja rahoituslaitosten riskin hallintaa; Basel-ryhmän suositukset ja EU:n pankkirikennettä koskevat säädökset (esim. vakavaraisuusdirektiivit) vaikuttavat käytäntöihin.

Standardien kehittämistä koordinoivat kansainväliset ja EU-tason elimet, kuten IASB ja EFRAG, sekä kansallinen valvonta- ja sääntelyviranomaiset. Rahoitusstandardit muodostavat olennaisen osan yritysten ja rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristöä sekä talouspolitiikan ja tilintarkastusalan yhteyksiä.