pääoireisiin

Pääoireisiin on kliinisessä käytössä termi, jolla kuvataan potilaan ensisijainen syy hakeutua hoitoon. Se vastaa englanninkielistä chief complaint ja määrittelee, mitä potilaan haastattelussa ja tutkimuksessa seurataan etusijalla.

Käytännössä pääoireisiin toimii hoitoprosessin lähtökohtana: hoitajat ja lääkärit kirjaavat lyhyesti, mikä on potilaan päätekijä oireineen, ja tätä tietoa käytetään arvioinnin aloittamiseen, riskin arviointiin ja tutkimusten määräämiseen. Potilaan pääoireisiin voi koostua yhdestä oireesta tai useammasta.

Pääoireisiin ei ole diagnoosi itsessään; ne suuntaavat jatkotoimintoja ja helpottavat erotusdiagnoosia. Oireet voivat muuttua merkittävästi ajan kuluessa, ja lisäinformaatio sekä objektiviset löydökset voivat muuttaa pääoireisiin tulkintaa.

Yleisimmät pääoireisiin esimerkit ovat rintakipu, hengenahdistus, äkillinen heikkous tai puutuminen, voimakas päänsärky, vatsakipu, kuume ja sekavuus. Erityisesti hätätilanteissa pääoireisiin priorisoidaan nopeasti ja tarkkaan.