pääfunktiolla

Pääfunktiolla tarkoitetaan ohjelmointikielestä riippuvaa rakennetta, jonka kautta ohjelman suorituksen aloittaa. Se on ohjelman aloituspiste, jonka kautta ohjaus siirtyy käynnistyessä ja jonka lopetus määrittää ohjelman paluuarvon. Pääfunktion tarkoituksena on hankkia yleensä ohjelman alustukset, valmistella ympäristö sekä käynnistää varsinaiset toiminnallisuudet.

Monissa kielissä pääfunktio on nimetty main ja se toimii ohjelman entry point -kohdassa. Esimerkiksi C- ja C++ -kielissä yleinen rakenne on int main(int argc, char* argv[]) (vaihtoehtoisesti int main(void)). Java-kielessä pääfunktio on public static void main(String[] args). C#:ssa pääfunktio on yleensä static void Main(string[] args) tai vastaava palautusarvolla. Kotlinissa pääfunktio on fun main(args: Array<String>). Rustissa ohjelman suoritusta alkaa fn main() { … }. Swiftissä ja muissa kielissä käytettävät käytännöt vaihtelevat, mutta tarkoitus pysyy samana: suoritus alkaa pääfunktiosta ja päättyy sen loputtua.

Jotkin kielet, kuten Python, eivät vaadi erillistä pääfunktiota, vaan ohjelman suoritus alkaa suoraan tiedoston koodista. Tällöin tarvittaessa käytetään suositeltua suorituksen aloituskohtaa, kuten if __name__ == "__main__": blokin avulla, jotta moduulit voidaan testata erikseen.

Pääfunktio vastaanottaa usein komentoriviparametreja ja palauttaa suorituksen tilan, jota käyttöjärjestelmä voi käyttää prosessin päättyessä (yleensä nollalla tarkoitetaan menestystä, muut arvot virhetilanteita). Lisäksi eri kielissä pääfunktio voi liittyä ohjelman alustusvaiheeseen, globaaleihin rakenteisiin ja resurssien puhdistukseen ennen ohjelman päättymistä. Hyvässä käytännössä pääfunktio on selkeä ja sen tehtävä rajattu, mikä edesauttaa koodin uudelleenkäyttöä ja testattavuutta.