pyörätuolia

Pyörätuoli on istuin, jonka alla on pyörät, ja jota käytetään liikuntarajoitteisten liikkumisen helpottamiseen. Pyörätuolit voivat olla manuaalisia tai sähköisiä, ja niitä on tarkoitettu sekä sisä- että ulkokäyttöön. Runkorakenne voi olla kiinteä tai taittuva, ja niihin voidaan lisätä varusteita kuten käsinojat, jalkatuet sekä säädettävä selkänoja ja istuinleveys.

Manuaaliset pyörätuolit ovat itseohjattavia: suurten takapyörien ympärillä on käsireunat, joiden avulla käyttäjä voi työntää ja ohjata tuolia. Ne voivat olla kevyitä ja taittuvia, ja ne valmistetaan alumiinista, teräksestä tai komposiiteista. Etupyörät ovat pienempiä ja auttavat käännöksiä. Istuin- ja selkänoja-asetukset sekä jalkatuet ja käsinojat ovat usein säädettävissä. Joissakin malleissa on anti-tip -nastat turvallisuuden lisäämiseksi.

Sähköiset pyörätuolit kulkevat akkukäyttöisesti ja niitä ohjataan esimerkiksi joystickilla tai muulla hallintalaitteella. Ne tarjoavat liikkumisen itsenäisyyden henkilöille, joilla käsivarsien voima tai koordinaatio on rajoittunut. Akku on yleisesti litium- tai lyijyakku, ja malleja on sekä sisä- että ulkokäyttöön. Runkorakenteet ja istuimet voivat olla räätälöitävissä käyttäjän mittoihin.

Erikoisversioita ovat urheilupyörätuolit sekä lasten- ja nuorten kokoiset mallit. On myös seisten- tai kallistuvia malleja sekä lisävarusteita kuten rampit, kiinnitysratkaisut ja erityiset istuimet. Näiden avulla käyttö on turvallisempaa ja mukavampaa eri tilanteissa.

Turvallisuus ja ylläpito ovat tärkeitä: oikea koko, kunnossa olevat jarrut ja renkaat sekä säännöllinen huolto. Pyörätuolit noudattavat kansainvälisiä standardeja ja eurooppalaisia ohjeita, kuten ISO-7176-sarjaa. Historiaan moderni pyörätuoli kehittyi 1900-luvulla; nykyään ne vahvistavat itsenäisyyttä, osallistumista ja esteettömyyttä arjessa.