puurungorakenteisia

Puurungorakenteisia rakennuksia ovat rakenteet, joissa kantava runko muodostuu puusta valmistetuista elementeistä. Pystypalkit tai pylväät sekä vaakapalkit muodostavat kehyksen, johon lattia- ja ylä- sekä välipohjarakenteet kiinnittyvät. Ulkoseinät voivat olla täyte- tai kevytseinärakenteita, usein puusta tai puun ja muiden materiaalien yhdistelminä. Perinteisesti puurungorakenteita käytettiin sekä asuin- että maatila- ja liikerakennuksissa; nykyaikaisessa rakentamisessa runko-ohjautuvia rakenneratkaisuja toteutetaan usein massiivipuusta tai puusta käsin valmistetuilla elementeillä.

Tyypillisiä puurungorakenteita ovat kevytrakenteiset puurungot sekä massiivipuusta valmistetut järjestelmät, kuten CLT (ristiinliimattu massiivipuu) ja glulam-palkit. Nämä mahdollistavat erilaiset tilaratkaisut ja useamman kerroksen rakennukset sekä paremman kontrolloidun kosteudenhallinnan. Runkorakenteet voivat toimia itsenäisesti tai yhdistettynä täyte-eriin, kuten puu- tai kiviseiniin.

Käytön etuja ovat rakennusnopeus, keveys ja puun uusiutumattomuus sekä mahdollisuus prefabrikaatioon. Puulla on myös hyvä hiilikäden vaikutus rakennuksen elinkaaren aikana, kun runko on huollettavissa ja kierrätettävissä. Puurungorakenteiden haittoja ovat kosteudenhallinnan haasteet, paloturvallisuuteen liittyvät riskit sekä puun alttius kosteudelle ja mahdolliselle mätälle, jos rakenteita ei suojata ja kuivata asianmukaisesti.

Nykyisissä rakennuksissa puurungorakenteita tarkastellaan yhä enemmän kestävän rakentamisen näkökulmasta. CLT:n, LVL:n ja muiden massiivipuualojen kehittyminen on lisännyt puurungon mahdollisuuksia sekä pienissä että suurissa rakennuksissa, mukaan lukien usean kerroksen rakennukset ja arkkitehtonisesti monimuotoiset tilat.