pulssimuoto

Pulssimuoto tarkoittaa sähköisessä signaalissa esiintyvää lyhytaikaista pulssia, jossa energia esiintyy erillisinä, nopeina tapahtumina. Pulssit voivat toistua säännöllisesti tai olla yksittäisiä. Yleisiä pulssimuotoja ovat suorakulmainen pulssi, Gaussinen pulssi sekä trapezoidinen ja muut muotonsa mukaan erilaiset pulssit. Todellisissa laitteissa pulssin muoto on usein lähellä näitä teoreettisia malleja, mutta nousu- ja laskuajat sekä epäjatkuvuudet vaikuttavat lopulliseen muotoon.

Tärkeimmät parametrit pulssimuodossa ovat pulssin leveys (kesto), toistotaajuus (kyllä pulssin toistuminen), amplitude sekä pulssin nousu- ja laskuaika. Duty cycle kuvaa pulssin osuutta yhdestä jaksosta ja lasketaan yleensä pulssin leveydellä kerrottuna toistotaajuudella. Pulssin muoto vaikuttaa signaalin spektriin: lyhyet pulssit tuottavat laajan taajuusalueen sisällön, kun taas pidemmät pulssit antavat kapeamman spektrin. Tämä on keskeistä esimerkiksi signaalin suunnittelussa ja häiriön hallinnassa.

Pulssimuotoa käytetään laajasti eri sovelluksissa. Digitaalissa tiedonsiirrossa pulssit muodostavat bitin kiinnittävien ja aikamääritysten signaalit, ja pulssinleveyden moduulaatio (PWM) hallitsee tehoelektroniikassa sekä moottorikäytössä. Testauksessa impulssimuotoa käytetään järjestelmän vasteen tutkimiseen; impulssivasteen mittaus paljastaa esimerkiksi suodattimien ja takaisinkytkentäjärjestelmien käyttäytymisen. Pulssimuodon valinnalla on siten vaikutus sekä signaalin laatuun että järjestelmän kokonaistehokkuuteen.