proteiiniosat

Proteiiniosat ovat yksittäisiä polypeptidiketjuja, jotka yhdessä muodostavat suuremman proteiinin tai oligomeerisen proteiinin. Ne voivat olla identtisiä (homomeri) tai erilaisia (heteromeri). Oligomerisaatio ja alayksiköiden määrä sekä koostumus määrittelevät proteiinin rakenteen ja toiminnan. Subunitit voivat toimia itsenäisinä yksikköinä, mutta useimmiten niiden tehtävä ilmenee vasta koottuna.

Rakenteellisesti alayksiköt voivat foldata itsenäisesti ja ne kokoontuvat pääasiassa epäkovalenttisten vuorovaikutusten kautta; joissain tapauksissa disulfiidisidokset sekä muut kovalentit linkit auttavat kokoonpanoa ja vakauden ylläpitämistä. Proteiinisubunitteja säädellään solun sisällä monin tavoin: ilmentyminen, lajittelu ja paikallistuminen sekä koostumuksen vaihtelu voivat muuttaa proteiinin toiminnallista tilaa.

Subunittien määrä ja yhdistelmä vaikuttavat proteiinin ominaisuuksiin, kuten allosteriin, katalyyttiseen aktiivisuuteen, vakauteen ja säätelyyn. Esimerkkejä: hemoglobiini koostuu kahdesta alfa- ja kahdesta beeta-alayksiköstä, jotka muodostavat toimivan tetramerin; proteasomi koostuu useista erilaisista alayksiköistä, jotka yhdessä muodostavat proteolyyttisen keskuksen. Ribosomit maalitsevat myös useita proteiini-alayksiköitä, jotka osallistuvat suurten entsyymikompleksien rakenteeseen.

Geneettisesti proteiinisubunitit voivat olla peräisin eri geeneistä tai niiden ilmentyminen voi vaihdella solun tilan mukaan. Subunittien tutkimus valottaa proteiinien monimutkaista säätelyä ja toimintaa.