propellantti

Propellantti, tai propellantti, on aine tai seos, joka ruiskuttaa raketin moottorin ulos muodostamaan työntövoiman. Se on käytännössä työmassaa, joka reagoidessaan tai järjestäytyessään tuottaa suuria kaasuja, joita laukaistaan ulos suuttimesta. Propellanttia voidaan pitää eri tilaisina: kiinteänä, nestemäisenä tai kaasuna. Se voi olla kemiallinen tai ei-kemiallinen riippuen siitä, millä tavoin energia tuotetaan ja miten työntö syntyy.

Kemialliset propellantit jaetaan usein nestemäisiin, kiinteisiin ja hybridisiin järjestelmiin. Nestemäisissä propellanteissa on polttoaine ja hapetin, jotka voivat olla erikseen tallessa (bipropellantit, kuten hapetin ja polttoaine jakautuneina) tai yhtä yksikköä edustava monopropellantti, joka katalyyttisesti hajoaa tuottaen kaasuja. Kiinteät propellantit ovat yhdistelmiä, joissa polttoaine ja hapetin ovat sitoutuneet yhteen kiinteään aineeseen ja palavat spontaanisti polttoaineen avulla. Hybridijärjestelmissä polttoaine ja hapetin ovat perinteisesti eriytettyjä mutta yhteensidottuja tavalla, joka mahdollistaa raskaan työntövoiman.

Ei-kemialliset tai sähköiset propellantit käyttävät työmassaa (propelet) kiihdyttääkseen sähköisesti tai magneettisesti. Esimerkkejä ovat ionisuihkut, joissa xenon tai muut kaasumaiset massat kiihdytetään suuttimen kautta, sekä Hall-tyyppiset suihkut. Nukleaariset järjestelmät voivat käyttää reaktorista saatavaa lämpöä propellantin kiihdyttämiseen.

Propellantin valinta vaikuttaa työntövoimaan, kustannuksiin, turvallisuuteen ja varastointiin. Tämän vuoksi erilaiset propellantit soveltuvat erilaisiin tehtäviin, kuten laukaisuun, orbitalisiin maneereihin ja syöttö- tai asennustehtäviin.