primaariväreihin

Primaariväreihin on viittaus väriteorian perusvärien ryhmään, joiden sekoittamisesta voidaan muodostaa laajempi spektri. Primaarivärit ovat riippuvaisia siitä, millaisesta värimallista on kyse.

Valon primaarivärit (lisätyvä väri, additive color model) ovat punainen, vihreä ja sininen. Näitä käytetään erityisesti digitaalisissa näytöissä ja valonlähteissä. Kun näitä värejä sekoitetaan, syntyy yhä vaaleampia värejä, ja kaikki kolme yhdessä tuottaa valkoisen.

Pigmenttien tai maalausväreiden primaarivärit (subtraktiivinen väri, subtractive color model) ovat perinteisesti punainen, keltainen ja sininen. Nykyisin erityisesti painotekniikassa käytetään CMY-värejä: cyan (syaani), magenta ja keltainen. Näiden sekoitus vähentää valon heijastumaa, ja yhdistettynä musta (K) parantaa kontrastia ja syvyyttä.

Historia: värimallien ja primaarien käsite kehittyivät 1600–1800-luvuilla. Newtonin kokeet valo- ja spektrin kanssa loivat pohjan nähdä, että värejä voidaan luoda sekoittamalla perusväreistä. 1800-luvulla alettiin soveltaa primaarien käsitettä taiteessa ja tulostuksessa, ja 20. vuosisadalla digitaalinen teknologia vakiinnutti RGB- ja CMYK-mallit.

Käytännön sovellukset: primaarivärejä käytetään taiteessa, painoprosesseissa, digitaalisessa kuvatyössä ja värejä hallittavissa järjestelmissä. On tärkeää ymmärtää, että eri medioissa käytetyt primaarit ovat erilaisia, eikä ole yhtä universaalia primaariväri-settiä.

Näihin liittyvät käsitteet: väriavaruus, additive- ja subtractive-värit, väriharmoniset mittasuhteet.