predikaati

Predikaati on kieliopillinen termi, joka tarkoittaa lauseen tekemistä tai sanomaa ilmaisevaa osaa. Useimmiten predikaati muodostuu finitistä verbistä tai verbirakenteesta, joka määrittää lauseen ajan, persoonan ja luvun suhteessa subjektiin. Esimerkiksi monissa indoeurooppalaisissa kielissä predikaatti sisältää pääverbin ja mahdolliset apuverbit.

Predikaatin luonne ja laajuus vaihtelevat kielikohtaisesti. Se voi olla yksinkertainen (yksi verbi), yhdysverbi- tai apuverbirakenne tai laajempi verbiketju, ja joskus kopulaverbin avulla muodostettu predikatiivi (esim. olla + substantiivi tai adjektiivi). Predikaatti vastaa kysymyksiin "mitä tapahtuu?" tai "mitä joku on?" ja se rakentaa lauseen predikaattisen ydinmerkityksen. Suomessa ja muissa suvunjakaisissa kielissä predikaatti usein taivutetaan subjektin mukaan persoonan ja luvun suhteen, mutta kielissä, joissa ei ole personataivutusta, predikaatti voi olla muuttumaton.

Sanaluokkien ulkopuolella termi "predikaati" esiintyy myös logiikassa ja matematiikassa, missä se tarkoittaa ominaisuutta tai relatiota, joka on tosi tai epätosi muuttujien arvojen funktiona. Tässä merkityksessä predikaatti on syntaktisesti ja semanttisesti erilainen mutta liittyy samaan peruskäsitteeseen: jotain, mitä väitetään tai todetaan jostakin.