polymorfiset

Polymorfiset tarkoittavat ilmiöitä tai rakenteita, joissa sama perusaine, eliö tai aine voi esiintyä kahdessa tai useammassa vakaassa muodossa. Käsitettä käytetään eri tieteenaloilla, mutta kaikkialla se viittaa muodon monimuotoisuuteen, ei pelkästään tilapäiseen vaihteluun.

Biologiassa polymorfisuus tarkoittaa populaatiossa ilmenevää erilaistunutta fenotyyppistä tai genotyyppistä vaihtelua. Tavallisimpia muotoja ovat värimuodot, koko- tai kehitysmuodot sekä käyttäytymisen erilaiset rakenteet. Esimerkkejä ovat värimuodot monissa lajeissa sekä ABO-veriryhmän geneettinen polymorfia ihmisellä. Polymorfisuus voi johtua mutaatioista, valinnasta tai niiden yhteisvaikutuksesta.

Kiteisyyden ja materiaalitieteen kontekstissä polymorfisuus tarkoittaa saman kemiallisen aineen olemassaoloa useissa kristallirakenteissa. Eri polymorfeilla voi olla erilaiset tiheydet, sulamispisteet, liukenemiskyvyt ja muut fysikaaliset ominaisuudet. Tämä on erityisen tärkeää lääkeaineteollisuudessa, jossa eri polymorfiset muodot voivat vaikuttaa liukoisuuteen, vakauteen ja biologiseen hyötyyn. Myös mineraaleissa ja kivilajeissa esiintyy polymorfiaa, mikä vaikuttaa muun muassa kovuuteen ja värimuotoihin.

Polymorfiset muodot ovat siten monipuolinen käsite, jota sovelletaan sekä elolliseen että elottomaan materiaaliin ja jolla on sekä teoreettista että käytännön merkitystä.