pohjasedimenttien

Pohjasedimentit ovat vedenalaisen ympäristön pohjaan kertynyttä ainesta, joka koostuu epäorganisista hiukkasista sekä orgaanisesta materiaalista. Kertyminen riippuu vesistön energiasta, kuormituksesta ja biologisesta tuotannosta. Pohjasedimenteistä saadut tiedot paljastavat vesistön historiaa sekä nykytilaa ja ekologiaa.

Koostumus ja luokittelu: Ne voivat olla karkea-ainesia kuten hiekkaa ja soraa sekä hienorakeisia kuten savea. Organinen hiili sekä biogeeniset mineraalit, esimerkiksi kalkkikivi tai piidioksidi, voivat olla merkittäviä osia. Alueellinen koostumus heijastaa lähteiden geologiaa sekä veden virtausta ja energiantasoa.

Prosessit ja ominaisuudet: Sedimentaatio riippuu veden virtauksesta ja energiasta; suuret hiukkaset laskeutuvat lähelle rantaa, hienompi rakeisuus kerrostuu syvempiin tai vähemmän energisiin alueisiin. Diagenesissä sedimentti tiivistyy ja hapetusolosuhteet vaikuttavat ravinteiden ja metallien kiertoon sekä pohjan biologiseen aktiivisuuteen. Joissain järvissä tavataan varve-tyyppisiä kerroksia.

Merkitys: Pohjasedamentit tarjoavat elinympäristön bentoslaisille, vaikuttavat ravinteiden kiertoon ja vedenlaatuun sekä voivat toimia pito- tai lähteinä epäpuhtauksille. Ne muodostavat myös ilmakehän ja vesistön historian arkeologisen ja paleolimnologisen arkiston.

Tutkimus ja kartoitus: Näytteet otetaan yleisillä pohjasedimentinäytteenottomenetelmillä. Analyysissä tutkitaan rakeisuusjakauma, orgaanisen aineksen määrä, kosteus sekä mineraalinen koostumus ja mahdolliset haitta-aineet.