piidioksidimolekyylejä

Piidioksidimolekyylit, jotka tunnetaan myös piidioksidina, ovat yleisiä yhdisteitä, jotka koostuvat piistä (Si) ja hapeista (O). Yleisin ja tunnetuin muoto on piioksidi SiO2, joka esiintyy monissa mineraaleissa, kuten kvartsissa. Piidioksidin molekyylirakenne voi vaihdella riippuen sen faasista ja olomuodosta. Kiinteässä olomuodossa piidioksidi muodostaa yleensä kolmiulotteisen verkkorakenteen, jossa jokainen piin atomi on sitoutunut neljään happiatomiin tetraedrimäisesti, ja jokainen happiatomi on sitoutunut kahteen piin atomiin. Tämä rakenne tekee piidioksidista hyvin kestävän ja stabiilin yhdisteen.

Amorfisessa piidioksidissa, kuten lasissa, järjestys on epäsäännöllisempi, ja piin ja hapen sidokset vaihtelevat hieman. Kaasu- tai nestefaasissa voi esiintyä yksittäisiä SiO2-molekyylejä, mutta ne ovat yleensä lyhytikäisiä ja reaktiivisia. Piidioksidin ominaisuudet, kuten sen korkea sulamispiste, kovuus ja inertisyys, johtuvat sen vahvoista kovalenttisista sidoksista. Sitä käytetään laajasti rakennusmateriaaleissa, elektroniikassa, optiikassa ja keramiikassa.