pesänjakotilanteessa

Pesänjakotilanteessa on termi, jota käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa kuolinpesä ja sen omaisuus jaetaan perillisten kesken. Jaksoa ohjaa enimmäkseen perintökaari, ja siihen liittyy sekä varojen että velkojen huomioiminen. Kuoleman jälkeen pesänhoitaja hoitaa pesän annat, inventaarion teko ja velkojen maksaminen sekä kulujen kattaminen. Jäljelle jääneet varat jaetaan perillisten kesken testamentin määräyksen tai lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan.

Perilliset voivat sopia pesänjakosopimuksella, miten omaisuus jaetaan. Jos sopimukseen päästään, jako voidaan toteuttaa ilman oikeudenkäyntiä, kun se täyttää lain vaatimukset. Mikäli osapuolten välillä on erimielisyyksiä tai jako ei ole muuten yksiselitteinen, asia voi siirtyä kärkieen tai oikeudenkäyntiin pesänjaon yhteydessä, jolloin tuomari tai pesänhoitaja valvoo prosessia ja varmistaa lainmukaisen jaon.

Tärkeitä näkökohtia ovat omaisuuden arvonmäärittäminen, yhteisesti omistetun omaisuuden käsittely, sekä lesken oikeudet ja mahdolliset perintöverot. Perintövero (perintövero) voi vaikuttaa sekä verotettavien että verotuksesta johtuvien siirtojen lopulliseen määrään. Pesänjakotilanteessa tavoitteena on oikeudenmukainen ja selkeä omaisuuden siirto perillisten kesken sekä pesän lopettaminen verotuksellisesti asianmukaisesti.

Pesänjakotilanteen lopuksi kuolinpesä voidaan katsoa kuitatuksi, kun jaettu omaisuus on siirtynyt perillisille ja velat sekä kulut on selvitetty.