pelastusvarusteiden

Pelastusvarusteiden on yleistermi kaikille laitteille ja välineille, joita käytetään hätätilanteissa pelastautumiseen, evakuointiin ja selviytymiseen. Termi kattaa sekä yksilöiden henkilökohtaiset varusteet että suuremmat järjestelmät meriliikenteessä, teollisuudessa ja muissa riskialttiissa ympäristöissä. Pelastusvarusteiden tarkoituksena on lisätä hätätilanteissa sekä pelastettavien että pelastushenkilöstön turvallisuutta ja mahdollistaa nopea toiminta.

Keskeiset ryhmät ovat:

- henkilönkohtaiset pelastusvarusteet, kuten pelastusliivit ja pelastushaalarit sekä muut vedenkestävät suojavarusteet;

- merelliset pelastuslaitteet ja -välineet, kuten pelastusrenkaat, pelastuslautat ja pienet erikoisvarusteet, joita käytetään vedessä tapahtuvissa pelastusoperaatioissa;

- hätäsignaalit ja merkinne- sekä viestintäjärjestelmät, kuten hätäsignaalilaitteet ja valon/äänen signaalit;

- hätäpaikannus- ja viestintälaitteet, esimerkiksi EPIRB- ja vastaavat laitteet, joilla hätätietoja voidaan välittää.

Sääntely ja standardit: Pelastusvarusteet ovat tiukassa sääntelyssä sekä kansainvälisesti että kansallisella tasolla. Kansainvälisesti keskeisiä viitekehyksiä ovat SOLAS-sopimus ja puolustus- sekä teollisuusalojen standardit. Euroopassa käytetään myös ME-direktiiviä (Marine Equipment Directive). Suomessa vastuutahtoja hoitaa Traficom ja alusten omistajat sekä käyttäjäorganisaatiot noudattavat näitä vaatimuksia sekä valvontaan liittyviä määräyksiä.

Huolto ja käyttökoulutus: Pelastusvarusteiden kunnossapito on jatkuvaa ja sen ylläpito kuuluu käyttäjän sekä omistajan vastuisiin. Laitteet tarkastetaan säännöllisesti, testataan ennen käyttöä ja uusitaan määräysten mukaisesti ennen vanhenemista. Käyttökoulutus ja harjoitukset ovat olennaisia, jotta henkilöstö tuntee varusteiden oikean käytön, sijoittamisen ja hätätilanteen toimintatavat.

---