parittamista

Parittamista tarkoittaa toimintaa, jossa yksi henkilö järjestää, ohjaa tai hyödyntää toisen henkilön seksityön kaupallisessa tarkoituksessa ja saa siitä taloudellista hyötyä. Parittajalla on usein valta-asema suhteessa tekijään ja hän voi tarjota esimerkiksi asuntoa, rahoitusta tai suojaa vastineeksi seksipalveluista sekä kontrolloida työn toteuttamista ja tulonjakamista.

Parituksen piiriin voi kuulua sekä vapaaehtoinen yhteistyö että pakottaminen ja ihmiskauppa. Erot syntyvät kontrollin voimakkuudesta, käytetyistä kannustimista sekä tekijän oikeudellisista ja eettisistä rajoitteista. Joissakin tapauksissa kyse on hyväksikäytöstä tai pakottamisesta, kun taas toisissa tilanteissa suostumus on epätodellinen, tilapäinen tai haavoittuvassa asemassa olevan henkilön hyväksi käytetty. Toiminnan riskit kohdistuvat tekijän ja uhrejen turvallisuuteen, terveyteen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Lainsäädäntö parittamisesta vaihtelee maittain. Monissa maissa paritus, sen edistäminen tai siihen kannustaminen on rikos, erityisesti jos siihen liittyy väkivalta, uhkailu tai alaikäisten prostituutio. Kansainvälisesti pyritään torjumaan ihmiskauppaa, suojelemaan haavoittuvia sekä varmistamaan tekijöiden ja uhrejen oikeudet ja mahdollisuudet saada tukea.

Tutkimuksessa ja politiikassa korostuvat haavoittuvuuden vähentäminen, turvallisuus, terveys sekä stigma ja moraalinen keskustelu, sekä tehokkaat tukimuodot ja tunnettuuden lisääminen tekijöiden vastuullistamisesta sekä uhrien auttamisesta.