parietaalilohkon

Parietaalilohkon on aivokuoren osa, joka sijaitsee aivokudoksen takaosassa. Se rajoittuu edeltä central sulcusin takaa, sivuilta noin Sylvian fissuren yläpuolelle ja taakse parieto‑occipitaaliseen sulkukseen. Parietaalilohko koostuu useista rakenteellisista osista, joiden keskeisimpiä ovat primaarinen somatosensorinen alue postcentral gyrus sekä sen ympärillä sijaitseva somatosensorisen aistinvaraisen prosessoinnin alue. Sisäosiltaan suuruimmat osat ovat superior parietal lobule ja inferior parietal lobule, johon kuuluvat angular gyrus ja supramarginal gyrus. Nämä alueet yhdessä osallistuvat kehon aistin- ja sijaintitiedon integrointiin, suunnitteluun ja visuaaliseen tilan hahmottamiseen. Angular gyrus erityisesti liittyy kielioppiin, lukemiseen ja laskuun, kun taas supramarginal gyrus osallistuu fonologiseen käsittelyyn ja työmuistiin.

Toiminta: Parietaalilohko vastaanottaa ja integroi touch‑tietoa, propriosepsiaa ja visuaalista tilanmääritystä sekä ohjaa huomion ja suunnittelun prosesseja. Sen toiminta on keskeistä kehon kuvastolle, litteän tilan hahmottamiselle sekä monimutkaisille kognitiivisille tehtäville kuten lasku ja kielen komponenttien prosessointi.

Kliininen merkitys: Vauriot parietaalilohkossa voivat aiheuttaa contralateraalista sensorisia puutteita, hemispatial neglect -ilmiöitä sekä apraxiaa. Dominanttissa (usein vasemman pallon) lohkossa esiintyy Gerstmannin oireyhtymä, johon kuuluvat finger agnosia, left–right -disorientaatio, dysgrafia ja dyskalkulia. Verenkierrossa parietaalilohkoa ravitsevat pääasiassa aivokaarella MCA:n lateraaliset oksat, sekä osittain PCA:n lateraalinen osa.

Kuvantaminen ja kehitys: MRI- ja CT-tutkimukset kuvaavat lohkon rakennetta ja mahdollisia vaurioita. Parietaalilohkon kehitys etenee lapsuudessa aivojen plastisuudella. Etymologisesti nimi juontuu latinankielisestä paries– “seinämä” tai “wall” – viittaen lohkon asemaan aivokammioiden ja kallon rakenteiden lähellä.