parenkkyymaan

Parenkkyyma, tai parenkymikudos, on biologinen termi, jota käytetään kuvaamaan elimen tai kasvin kudoksen toimintakykyä vastaavaa solukkoa. Parenkymikudos kuvaa elimen päätoimintoja, kun taas stromakudos muodostaa tukia ja verisuonia. Termiä käytetään sekä kasvin että eläimen kontekstissa, ja se viittaa tavallisesti elävien solujen muodostamaan, toiminnoiltaan erikoistuneeseen kudokseen.

Kasvikudoksessa parenkymisoluista koostuva kudos on elinvoimainen ja monipuolinen. Solut ovat usein elossa ja soluseinät ovat ohuita; niillä on suuria vakuoleja. Parenkymisoluilla voi olla kloroplasteja fotosynteesiin, ja ne osallistuvat varastointiin sekä haavojen paranemiseen. Lehtien mesofyllä, juurien varastokudoksessa ja muissa kasvinosien osissa esiintyy runsaasti parenkymaa, joka tehostaa aineiden liikkumista ja aineenvaihduntaa.

Eläinkudoksen parenkymä tarkoittaa elimen toiminnallisten solujen kokonaisuutta. Se vastaa kyseisen elimen päätehtävistä: esimerkiksi maksan parenkymä koostuu maksasoluista ja vastaa aineiden käsittelystä, keuhkojen parenkymä mahdollistaa kaasujen vaihdon, ja munuaisten parenkymä kattaa nefronien toiminnalliset osat. Parenkyman ja stroman erottelu auttaa kuvaamaan sairauksien vaikutuksia kudoksiin.

Parenkymalla on keskeinen rooli kliinisessä kontekstissa, sillä toiminnallinen kudos määrittää usein elimen kokonaisfunktion. Parenkymavauriot voivat heikentää organin suorituskykyä ja näkyvät erilaisina kliinisinä ilmentyminä.