osuuskuntalakien

Osuuskuntalakien termillä tarkoitetaan Suomessa osuuskuntien toimintaa säätelevää lainsäädäntöä. Näihin lakeihin kuuluvat osuuskuntien perustamiseen, toimintaan, jäsenten oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä osuuskuntien purkamiseen liittyvät säännökset. Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia ja demokraattisesti hallinnoittavia yhteisöjä, joissa yleiskokous on tärkein päätöksentekijä ja jokaisella jäsenellä on äänioikeus.

Keskeiset aiheet käsittävät osuuskunnan muodostamisen ja rekisteröinnin, hallinnon rakenteen (johtohenkilöt, hallitus ja mahdollinen valvova elin), sekä tilinpäätös- ja tilintarkastusvelvollisuudet. Voitonjaossa säädetään jäsenten taloudellisista hyödyistä, kuten patronointipalautuksista ja vararahastoista. Jäsenillä on oikeus saada tietoa, osallistua yleiskokouksiin ja vaikuttaa päätöksiin.

Rekisteröinti tapahtuu kaupparekisteriin Patentti- ja rekisterihallituksen alaisuudessa, ja toimintaa valvovat tilintarkastajat sekä lainmukaiset valvontatoimet. Laki sekä osuuskuntien omat säännöt ohjaavat toimintaa, tilinpäätöksiä ja vastuukysymyksiä.

Osuuskuntalakien tarkoituksena on tukea jäsenomisteisten, yhteisrahoituksella toimivien yhteisöjen kestävää toimintaa sekä edistää jäsenten taloudellista etua. Lainsäädäntö on päivittänyt toimintaa vastaamaan modernin markkinatalouden vaatimuksia sekä erityisesti kuluttaja- ja maataloussektorin osuuskuntien tarpeita.