optoisolaattoreissa

Optoisolaattori, tunnetaan myös nimellä optocoupler tai photo-coupler, on elektroninen komponentti, joka yhdistää sähköisesti kaksi piiriä optisen signaalinsiirron avulla. Se koostuu yleensä valodiodista (LED) ja valodetektorista, kuten fototransistorista tai fotodiodista, jotka on suljettu samaan koteloon. Kun sähkövirta kulkee LEDin läpi, se emittoi valoa, joka sitten havaitaan valodetektorilla. Tämä valosignaali muunnetaan takaisin sähköiseksi signaaliksi, joka voi sitten ohjata toista piiriä.

Optoisolaattoreiden pääasiallinen etu on niiden kyky tarjota sähköistä eristystä kahden piirin välillä. Tämä tarkoittaa, että ne estävät tasavirran kulkemisen piirien välillä, mutta mahdollistavat signaalin siirtymisen valon avulla. Tämä on hyödyllistä sovelluksissa, joissa on tarpeen suojata herkkiä elektronisia komponentteja korkeilta jännitteiltä tai sähköisiltä häiriöiltä. Esimerkiksi teollisuusautomaatiossa, tietoliikenteessä ja lääketieteellisissä laitteissa optoisolaattoreita käytetään laajalti eristämään korkeajännitteiset ohjauspiirit matalajännitteisistä ohjattavista piireistä.

Optoisolaattoreita on useita tyyppejä, jotka eroavat toisistaan käytetyn valodiodin ja valodetektorin tyypin sekä niiden välisen kytkentäsuhteen perusteella. Yleisimpiä valodetektoreita ovat fototransistorit, jotka tarjoavat hyvän vahvistuksen, ja fotodiodit, jotka ovat nopeampia. Optoisolaattoreiden tärkeimpiä ominaisuuksia ovat eristysjännite, eristysresistanssi, siirtymäsuhde (current transfer ratio, CTR) ja maksimi toimintataajuus. Valinta sopivan optoisolaattorin välillä riippuu sovelluksen vaatimuksista.