oppisopimuskäytännöt

Oppisopimuskäytännöt ovat Suomessa käytäntöjä ja menettelytapoja, joiden mukaan oppisopimuskoulutus järjestetään. Oppisopetus yhdistää työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ammatillisen perustutkinnon tai siihen valmentavan koulutuksen. Sopimus tehdään kolmikantaisesti oppijan, työnantajan ja oppilaitoksen välillä, ja sen tavoitteena on mahdollistaa ammatillisten osaamisten kehittäminen käytännön työtehtävissä sekä teoriaopetus.

Sopimukseen osallistuvat osapuolet ovat oppija eli opiskelija, työnantaja sekä suorittavaa koulutusta järjestävä oppilaitos (esimerkiksi ammattioppilaitos tai muu ammatillinen oppilaitos). Oppisopimus määrittelee osapuolten velvollisuudet, oikeudet sekä yhteiset tavoitteet. Sopimukseen sisältyy oppimissuunnitelma, joka jakaa tavoitteet, työtehtävät ja mahdolliset teoriaopinnot sekä aikataulun osaamisen osoittamiselle.

Oppiminen rakentuu työpaikalla tapahtuvan käytännön työn sekä teoriaopetuksen yhdistämiselle. Työnantaja tarjoaa oppimis-/harjoittelupaikan ja mahdollistaa osaamisen kehittämisen, kun taas oppilaitos vastaa ohjauksesta, opetuksesta ja oppilaan edistymisen seurannasta. Arviointi tapahtuu säännöllisesti, ja lopuksi tapahtuu osaamisen osoittaminen sekä mahdollinen todistus tai tutkinnon suorittaminen.

Oikeudet ja palkka sekä rahoitus ja työaika voivat vaihdella oikeudellisesti ja työehtosopimuksittain, mutta oppisopimus yleensä sisältää sekä koulutuksen että palkan tai muun kompensaation soveltamisen työpaikalla. Oppisopimuskoulutus tähtää ammatillisen tutkinnon tai sen osaamisen saavuttamiseen sekä paremman aseman työmarkkinoilla. Laadunvalvonta ja ohjaus kuuluu sekä oppilaitokselle että työpaikalle, ja kehitystrendeissä korostuvat joustavat työ- ja oppimisratkaisut sekä digitaaliset oppimismuodot.