onnistumis

Onnistuminen on suomenkielinen substantiivi, joka tarkoittaa tavoitteen saavuttamista tai toivotun lopputuloksen toteutumista. Se syntyy verbistä onnistua, jonka päämerkitys on suorittaa tehtävä onnistuneesti tai päätyä haluttuun lopputulokseen. Onnistuminen ja epäonnistuminen muodostavat vastakkain asettuneet käsitteet, joita käytetään eri konteksteissa kuten työelämässä, koulutuksessa ja henkilökohtaisessa kehityksessä.

Käyttö ja merkitys vaihtelevat kontekstin mukaan. Henkilökohtaisessa mielessä onnistuminen voi liittyä oppimisessa tapahtuvaan edistykseen tai hyvinvoinnin parantumiseen, kun taas ammatillisessa tai projektikeskeisessä kontekstissa onnistuminen tarkoittaa usein asetettujen tavoitteiden saavuttamista, laadun varmistamista sekä aikataulujen noudattamista. Menestyksen määritelmät voivat olla subjektiivisia, ja ne voivat painottua eri tekijöihin kuten tuloksiin, vaikutukseen, prosessien sujuvuuteen tai resursseihin.

Sanan luonteeseen liittyy läheisiä käsitteitä kuten epäonnistuminen, menestys, saavutus ja tulos. Onnistumista voidaan tarkastella sekä yksilön että ryhmän näkökulmasta, ja sitä mittaavat usein tavoitteet, palautteet sekä konkreettiset vaikutukset. Komponentteja voidaan muodostaa esimerkiksi sanaliitoihin kuten onnistumisprosessi, onnistumisaste tai onnistumisen mittarit, joissa stemmää käytetään eri sanayhdistelmissä.

Esimerkki: Hankkeen onnistuminen riippuu realistisesta suunnittelusta, osaamisesta ja resurssien hallinnasta.