oikeudenkäymiskaaresta

Oikeudenkäymiskaari on Suomen oikeusjärjestyksen yleinen prosessilaki, joka säätelee oikeudenkäyntien kulkua siviili- ja rikosasioissa. Lain mukaan oikeudenkäynti aloitetaan asian vireillepanolla – kuten haaste-, kannetai syytekoekäsittelyllä – ja etenee määriteltyjen vaiheiden kautta kohti ratkaisua. Oikeudenkäymiskaari määrittelee osapuolet, heidän oikeutensa ja velvollisuutensa, asianajopäätökset sekä oikeudenkäynnin julkisuuden periaatteet.

Laki käsittelee muun muassa asianosaisten edustamista, oikeudellista neuvontaa sekä oikeudenkäyntiin liittyvää tuomarien, syyttäjien ja muiden viranomaisten roolia. Todistelua koskevat periaatteet ja menettelyt mukaan lukien todistajien kuuleminen, asiantuntijalausunnot sekä todisteiden esittämisen ja arvioinnin säännöt. Oikeudenkäymiskaari ohjaa sekä esivalmistelu- että varsinaisen oikeudenkäynnin kulkua sekä ratkaisuun johtavia menettelyjä, kuten huomioitavia määräaikoja ja oikeudellisia keinoja.

Se koskee sekä ensimmäisen asteen tuomioistuinten, kuten käräjäoikeuksien, että myöhempien oikeusasteiden menettelyjä sekä valitus- ja muutoksenhakutoimia hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen. Lainsäädäntöä täydentävät sekä rikos- ja siviiliprosessilait että EU-oikeus, jotka vaikuttavat tulkintaan ja soveltamiseen.

Historiallisesti oikeudenkäymiskaarilla on pitkä perinne ja se on ollut keskeinen rakennusosa suomalaisessa oikeudenkäytössä. Nykyisin se toimii sekä siviili- että rikosasioiden yleisenä puitteena oikeudenmukaisen ja tehokkaan oikeudenkäynnin turvaamiseksi.

---