nukleotiididest

nukleotiididest (nucleotides) ovat biologisesti aktiivisia molekyylejä, jotka muodostavat DNA:n ja RNA:n perusrakenteen ja toimivat energia- ja merkkien välittäjinä soluissa. Jokainen nukleotiidi koostuu kolmesta osasta: fosfaattoryhmästä, seitsemänhiisestä sokerista (deoksiribooti on DNA:ssa ja ribooti RNA:ssa) ja kolmesta typpiyhdisteestä, jotka tunnetaan nimellä base. Nämä bases jaetaan kahteen ryhmään: purinoihin (adenosiini (A), guanoosi (G)) ja pyridoitiinihin (cytoosi (C), timiini (T) DNA:ssa ja urasiidi (U) RNA:ssa). Base­jen yhdistelmeläp (adenosini-solut riboseineen) muodostavat nukleotiidin.

DNA:n nukleotiidit kytkeytyvät toisiinsa kideriippuvaisesti, jolloin syntyy kaksinradallinen helix. Monimutkaisten kolmiulotteisten rakenteiden, kuten kromosomien ja proteiinien, syntyessä, RNA:n nukleotiidit on tärkeässä roolissa transkription ja translaation aikana. RNA toimii myös signaalimolekyylinä (mRNA), komponenttina translasiovälistä (tRNA), ja ribosomeiden ribosomalnaRNA (rRNA) osan osoittajana.

Lisäksi nukleotiidet toimivat energia- ja signaalimolekyylinä, esimerkiksi ATP (adenosiinitrifosfaatti) ja GTP (guanoisitrifosfaatti) ovat keskeisiä energiantuotannossa ja entsyymien aktivoinnissa. Nuclotiidien ravinteiden puute tai ristiriidat ovat kytköksiä monien sairauksien, kuten aineenvaihdunta- ja synaptisten häiriöiden, ja geneettisten häiriöiden, kuten fibrifibroniassa ja vamutietoisissa sairauksissa, ilmestykseksi.