nukleotidiemäksestä

Nukleotidiemäs on heterosyklinen orgaaninen yhdiste, joka on nukleotidin keskeinen osa. Nukleotidit puolestaan ovat DNA:n ja RNA:n rakennuspalikoita. Nukleotidiemäkset sisältävät tyypillisesti atomeja, kuten typpeä, hiiltä ja vetyä. Ne muodostavat pariutumisparit, jotka ovat välttämättömiä geneettisen informaation säilyttämisessä ja siirtämisessä. Tärkeimmät nukleotidiemäkset ovat adeniini (A), guaniini (G), sytosiini (C), tymiini (T) ja urasiili (U). Adeniini, guaniini ja sytosiini esiintyvät sekä DNA:ssa että RNA:ssa. Tymiini on spesifinen DNA:lle, kun taas urasiili korvaa tymiinin RNA:ssa. Nämä emäkset muodostavat tyypillisesti vety-sidoksia muiden emästen kanssa, mikä mahdollistaa DNA-kaksoiskierteen rakenteen ja RNA:n kaksijuosteisten osien muodostumisen. Nukleotidiemästen järjestys ja vuorovaikutus määrittävät geneettisen koodin, joka ohjaa proteiinien synteesiä ja kaikkia elintoimintoja. Niiden oikea toiminta on elintärkeää solujen kasvulle, lisääntymiselle ja perinnöllisen tiedon vakaudelle. Virheet emäsparien muodostumisessa voivat johtaa mutaatioihin.