nukleotidejä

Nukleotidejä ovat biokemiallisia molekyylejä, jotka muodostavat DNA:n ja RNA:n perusyksiköitä. Ne ovat yhdisteitä, jotka koostuvat kolmesta osasta: typpiemäksestä, sokerialyistä ja yhdestä tai useammasta fosfaattiryhmästä.

Typpiemäkset voidaan jakaa kahteen luokkaan: puriinien (adeniini ja guaniini) ja pyrimidiinien (sytosiini, tymiini ja urasiili). DNA:ssa esiintyvät adeniini, guaniini, sytosiini ja tymiini, kun taas RNA:ssa tymiinin sijaan on urasiili. Sokerialy on DNA:ssa deoksiriboosi ja RNA:ssa riboosi.

Nukleotidien lisäksi ne voivat toimia solussa myös energianvälittäjinä, kuten ATP (adenosiinitrifosfaatti), joka on solun tärkein energianlähde. Ne ovat myös välttämättömiä monissa muissa soluprosesseissa, kuten signaalinvälityksessä ja kofaktorien muodostumisessa. Nukleotidien järjestys DNA:ssa ja RNA:ssa määrittää geneettisen informaation, joka ohjaa eliöiden ominaisuuksia ja toimintoja.