nitrogenejä

Nitrogenejä ovat kemiallisia yhdisteitä, joissa typpi (N) on osa rakennetta. Termi kattaa sekä typpikaasun (N2) että monenlaisia yhdisteitä, kuten ammoniakki (NH3), nitraatit (NO3−) ja nitriitit (NO2−). Nitrogenejä esiintyy sekä luonnossa että teollisuudessa, ja niiden hallinta on keskeistä maataloudessa, teollisuudessa ja ympäristön kannalta.

Typpi on ilmassa yleisin kaasu; noin 78 prosenttia tilavuudesta on N2. Se on diatominen molekyyli, jonka vahva kolmitahoinen sidos tekee siitä erittäin vakaasti. Vaikka N2 on kemiallisesti varsin inertti, monet typpiyhdisteet ovat reaktiivisempia ja niitä käytetään laajasti: ammoniakki (NH3), nitraatit (NO3−) ja nitriitit (NO2−) sekä typen oksidit (NOx).

Elämän kannalta typpi on välttämätön: se on aminohappojen, proteiinien ja nukleiinihapojen rakennusaine. Typpeä kiertyy maapallolla monimutkaisen kierron kautta: kiinnittyminen muotoihin, joita kasvit voivat käyttää (NH4+ tai NO3−), tapahtuu mikrobien avulla; nitrifikaatio muuntaa NH4+ NO3−-muotoon, ja denitrifikaatio palauttaa N2 ilmakehään. Liiallinen typen määrä voi johtaa rehevöitymiseen ja vesistöjen tilan heikkenemiseen; NOx- ja nitriittiyhdisteet vaikuttavat myös ilmastoon ja otsonikerrokseen.

Käyttö ja merkitys: Teollisesti typpikaasua tuotetaan ilmasta ja sitä käytetään ammoniakn sekä erilaisten lannoitteiden raaka-aineena. Haber-Bosch -prosessi tuottaa ammoniakkia (NH3) lannoitteiden valmistukseen. Typpiyhdisteitä käytetään myös pakkausmateriaalien suojakaasuna sekä hitsauksessa.