nitrogeeniä

Nitrogeeniä, kemiallinen merkki N ja järjestysluku 7, on väritön, hajuton ja mauton alkuaine, joka on Maan ilmakehän yleisin kaasu, muodostaen noin 78 prosenttia sen tilavuudesta. Se on elämälle välttämätön alkuaine, ja sitä esiintyy luonnossa monissa yhdisteissä, kuten proteiineissa, nukleiinihapoissa ja ammoniakissa. Teollisesti typpeä tuotetaan pääasiassa ilman kryogeenisellä tislausella.

Typpi on suhteellisen reagoimaton kaasu huoneenlämmössä ja normaalipaineessa sen vahvan kolmoissidoksen vuoksi. Tämä inerttiys tekee siitä hyödyllisen suojakaasuna monissa teollisissa prosesseissa, kuten ruoan pakkaamisessa ja elektronisten komponenttien valmistuksessa, estäen hapettumista ja muuta haitallista reaktiota. Sitä käytetään myös jäähdytysaineena nesteytetyssä muodossa, tunnetussa nimellä nestetyppi, ja paineilman komponenttina.

Typpiyhdisteillä on laaja kirjo sovelluksia. Ammoniakki (NH3) on keskeinen lannoitteiden ja muiden kemikaalien valmistuksessa. Typpihappoa (HNO3) käytetään räjähteiden, lannoitteiden ja muovien tuotannossa. Typpi on myös elintärkeä osa orgaanista kemiaa ja biokemiaa, esiintyen aminohapoissa ja nukleotideissä, jotka muodostavat proteiineja ja DNA:ta. Maaperän typen kiertokulku, joka sisältää typpifiksaatiota, nitrifikaatiota ja denitrifikaatiota, on keskeinen ekosysteemien toiminnalle.