neutrontähti

Neutronitähti on erittäin tiivis tähtijäänne, joka syntyy supernovaräjähdyksen jälkeen. Se koostuu lähes kokonaan neutroneista, ja sen massa on tyypillisesti noin 1.4 kertaa Auringon massa, mutta sen halkaisija on vain noin 20 kilometriä. Tämä tekee siitä yhden maailmankaikkeuden tiheimmistä objekteista. Neutronitähden pintakerros on rautaa ja muita raskaita alkuaineita, ja sen sisällä on todennäköisesti neutronien muodostama nestemäinen kerros, jonka alla saattaa olla eksoottisempia aineen tiloja.

Neutronitähdet pyörivät erittäin nopeasti, ja niillä on voimakas magneettikenttä. Nämä ominaisuudet johtavat siihen, että jotkut neutronitähdet emittoivat säteilyä pulsseina, jolloin niitä kutsutaan pulsareiksi. Pulsarit voidaan havaita radioteleskoopeilla, jotka mittaavat niiden säännöllisesti toistuvia signaaleja. Neutronitähdet voivat esiintyä myös kaksoisjärjestelmissä muiden tähtien, kuten valkoisten kääpiöiden tai toisten neutronitähtien, kanssa. Näissä tapauksissa ne voivat imeä ainetta kumppanitähdestään, mikä voi johtaa röntgensäteilyn purkauksiin tai jopa uusien supernovaräjähdysten syntyyn. Neutronitähdet ovat tärkeitä tutkimuskohteita astrofyysikolle, sillä ne auttavat ymmärtämään aineen käyttäytymistä äärimmäisissä olosuhteissa.